16.3.2017

Kuulumisia viimeiseltä kolmelta viikolta




Johan on taas aikaa vierähtänyt, kun kuun eka blogimerintä tulee puolessavälissä maaliskuuta. Kaikenlaista häppeninkiä on ollut meneillään, mutta samalla ei oikeastaan mitään sen kummempaa. Helmikuun lopussa täällä Maastrichtissa (ja monessa muussakin paikassa Euroopassa) juhlittiin karnevaaleja. Kokonainen viikko oli vapaata koulusta, kaupat oli kiinni monta päivää ja ihmiset juhli kahduilla aamusta iltaan ihan kunnon naamaisasuissa. Monet vaihtarit hyödynsivät vapaan viikon matkustelemalla, itse tein kompromissin ja juhlin pari päivää karnevaaleja täällä, ja tein päiväreissut Aacheniin Saksaan ja Liègeen Belgiaan (postauksen kuvat).

Olin tyytyväinen omaan karnevaaliviikkoon. Meno oli aivan hullua, porukka tanssi kaduilla ja oli ihan tosissaan panostanut asuihin. Tuli vähän mieleen Suomen vappu potenssiin kymmenen. Itsellenikin karnevaalien ensimmäinen päivä oli ehdottomasti vauhdikkain päivä ja ilta täällä, ja ehkä vähän toivon että vauhdikkaimmaksi jääkin :D Mutta hauskaa oli joka tapauksessa, ja nautin myös pienistä kaupunkireissuista, jotka sain tehdä noihin kahteen naapurimaahan. Tuntuu vähän absurdilta ajatus, että toinen maa on puolen tunnin juna- tai bussimatkan päässä. Itse asiassa Belgian rajalle on tästä kämpiltä alle kolme kilometriä, eli kuten ystäväni ilmaisi, sama matka kuin hänen Jyväskylän kodistaan yliopiston kirjastolle. Täällä päin asuville on varmasti ihan normaalia ylittää maiden rajoja vaikka autolla, mutta Suomen etäisyyksiin tottuneena saan kyllä itse maasta toiseen siirtymisestä edelleen kiksejä. Pienet on ilot.

Viime perjantaina pääsin osallistumaan paikallisille "sitseille". Tapahtuman nimi on Cantus, ja ideana on istua pitkissä pöydissä, juoda paljon olutta, laulaa lauluja lauluvihosta, ja kuunnella edessä olevia tyyppejä, jotka hallitsee ja valvoo sääntöjä. Kuulostaa hyvin paljon sitseiltä, mutta ei tuntunut niiltä kovinkaan paljon. Laulut eivät olleet tuttuja helan gåreja tai pohjolan pitoja (luonnollisesti), vaan Carly Ray Jepsenin Call Me Maybe ja Maroon 5 This Love. Tosin kyseisen Cantuksen teema oli Back To High School, jolla todennäköisesti oli vaikutus laulettuihin lauluihin. Joka tapauksessa jokaisen laulun kohdalla tuli nousta seisomaan ja laulun jälkeen oli ainoa aika kun sai juoda (ja olutta oli käytännössä niin paljon kun sai kurkusta alas). Loppuvaiheessa tilanne luonnollisesti eskaloituu aika paljon, kun sata ihmistä on samassa huoneessa. Itse en oikeastaan nauttinut kyseisestä tapahtumasta paljoakaan (en varsinkaan seuraavana päivänä), ja sitä oli hypetetty etukäteen aivan liikaa, mutta taas ollaan kokemusta rikkaampia.

Tällä viikolla opinnot on painaneet taas päälle, mutta lauantaina ja sunnuntaina lähdetään kiertämään muutama kaupunki Belgiassa. Alunperin olin ajatellut jättää kyseisen reissun tekemättä, mutta kyllä mä haluan nähdä tuota viereistä maata vähän Liègeä ja Brysseliä (jossa en oo btw vielä päässyt käymään...) enemmän. Tervetuloa siis aikaiset herätykset tänä viikonloppuna! Niihin en olekaan ehtnyt tottua, kun koulussa tarvitsee käydä vain maanantaisin ja torstaisin, ja silloinkin tutoriaalit on klo 11-13. That's the dream.