Kolmen ja puolen kuukauden jälkeen

Suomeen paluusta on ehtinyt vierähtää jo kolme ja puoli kuukautta, ja nyt ensimmäistä kertaa tuntui siltä, että jaksaa muistella vaihtoaikoja näin blogin muodossa. Paluun jälkeen olo on oikeastaan ollut lähinnä epäuskoinen, vähän kuin vaihtoa ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Mutta silti se tulee jokapäiväisissä keskusteluissa esiin lyhyinä muistoina "hollannissa tehtiin aina näin" jne. Kohtahan paluusta on kulunut yhtä kauan kuin siellä olin, aika hullua. Loppujen lopuksi reissu ei ollut mitenkään maailmaa mullistava, mutta ehdottomasti suosittelen kaikille vaihtoon lähtöä.

Kolme pääkaupunkia

 Berliini

 Kööpenhamina

Bryssel

Ja näin sitä ollaan jo kesäkuussa. 22 päivän päästä lennän Suomeen, mutta ensi viikolla on vielä viimeinen reissu tiedossa ennen sitä. Vuorossa on jälleen yksi pääkaupunki, jossa en ole aiemmin käynyt, eli Praha. Matkasta tulee varmasti ihan mielenkiintoinen, sillä matkustan bussilla, ja matkan kesto yhteen suuntaan on kevyet 12 tuntia. Tuleepahan sekin sitten koettua.

19.-30.6. mulla on vielä viimeinen kurssi täällä Maastrichtissa, eli ihan kesälomalle en ole vielä päässyt. Suurin osa muista vaihtareista on lähtenyt jo tällä viikolla, eli kotona on melko hiljaista, ja mua ei kyllä haittaaa ollenkaan. Täytyy nyt yrittää ottaa kaikki ilo irti viimeisestä kolmesta viikosta täällä. Suomessa tuleekin sitten näillä näkymin loppukesä vain lomailtua.

Pääsiäinen Lontoossa

Taas on vierähtänyt lähes kuukausi edellisestä postauksesta. Tässä välissä onkin ehtinyt tapahtua vaikka mitä, ja on tullut vierailtua useammassakin eri maassa. Kaukaisimpana reissuna tuo pääsiäisen Lontoon reissu. Oli ensimmäinen kerta, kun vierailin Iso-Britanniassa ja Lontoossa, mutta ei varmasti viimeinen. Tykkäsin kaupungista todella paljon ja koko reissu meni todella hyvin. Matkustin paikan päälle junalla Brysselistä ja majoituin jälleen AirBnB:n kautta.

Vapun vietin sen sijaan ihan Suomessa, ja sekin oli hyvä reissu. Jaksaa taas hyvin olla viimeiset viikot täällä Hollannissa. Eilen aamuyöllä tulin takaisin ESN Berliinin reissulta, joka oli kyllä ehdottomasti yksi vaihdon kohokohdista ainakin tähän asti, vaikka alunperin ei oikeastaan olisi kiinnostanut edes lähteä. Onneksi lähdin, tutustuin ihan mahtaviin uusiin ihmisiin eri puolelta Alankomaita ja pääsin myös näkemään Berliiniä toistamiseen. Ei siis valittamista.

Kuka voisi kellot seisauttaa

Aika se vaan tahtoo kulua koko ajan nopeammin. Siitä on jo melkein kuukausi, kun tehtiin reissu Belgiaan, jossa vierailtiin kolme kaupunkia: Antwerp, Leuven, Brugge ja Ghent. Jokainen noista oli näkemisen arvoinen ja Belgiakin tuntuu nyt vähän tutummalta. Brysselissä olisi vielä jossain vaiheessa tarkoitus vierailla.

Belgian reissun jälkeen viikot kuluivatkin lähinnä kouluhommien ja Netflixin parissa. Ensimmäinen jakso päättyi täällä viime viikolla, ja sen myötä deadlinet kolkuttelivat mukavasti. Kaiken sain kuitenkin tehtyä ajoissa, nyt vain toivotaan, että tarpeeksi hyvin. Ensi viikolla alkaa uusi jakso ja uusi kurssi, joka vaikuttaa jo etukäteen huomattavasti haastavammalta kuin viime jaksossa käymäni kurssi. Aika näyttää, selviänkö.

Viime viikon perjantaina junailin Amsterdamiin pitkästä aikaa, koska sain kaksi ihanaa ystävääni Suomesta käymään. Vietettiin muutama päivä damissa, käveltiin ihan järkyttävästi ja naurettiin typerille jutuille. Junamatka Amsterdamiin ei muuten ollut niin yksinkertainen kuin sen kuuluisi olla (yksi juna, 2h 20min), sillä pääsin perille vasta neljän eri junan, yhden bussin, ja neljän tunnin jälkeen. Yksi junista oli tosin väärä, mutta joka tapauksessa luotto oli mennä täysin Hollannin junaliikenteeseen... Maanantaina palasin kuitenkin takaisin Maastrichtiin ongelmitta, ja nyt olen vain koomannut täysin uupuneena reissusta. Huomiseksi on kuitenkin varattu liput Lontooseen pääsiäiseksi, joten kauaa en ehdi makoilla. Takaisin palailen sunnuntaina, ja maanantain ehdin vielä rauhoittua ennen kuin tiistaina sitten koulu jatkuu.

Kuulumisia viimeiseltä kolmelta viikolta

Johan on taas aikaa vierähtänyt, kun kuun eka blogimerintä tulee puolessavälissä maaliskuuta. Kaikenlaista häppeninkiä on ollut meneillään, mutta samalla ei oikeastaan mitään sen kummempaa. Helmikuun lopussa täällä Maastrichtissa (ja monessa muussakin paikassa Euroopassa) juhlittiin karnevaaleja. Kokonainen viikko oli vapaata koulusta, kaupat oli kiinni monta päivää ja ihmiset juhli kahduilla aamusta iltaan ihan kunnon naamaisasuissa. Monet vaihtarit hyödynsivät vapaan viikon matkustelemalla, itse tein kompromissin ja juhlin pari päivää karnevaaleja täällä, ja tein päiväreissut Aacheniin Saksaan ja Liègeen Belgiaan (postauksen kuvat).

Olin tyytyväinen omaan karnevaaliviikkoon. Meno oli aivan hullua, porukka tanssi kaduilla ja oli ihan tosissaan panostanut asuihin. Tuli vähän mieleen Suomen vappu potenssiin kymmenen. Itsellenikin karnevaalien ensimmäinen päivä oli ehdottomasti vauhdikkain päivä ja ilta täällä, ja ehkä vähän toivon että vauhdikkaimmaksi jääkin :D Mutta hauskaa oli joka tapauksessa, ja nautin myös pienistä kaupunkireissuista, jotka sain tehdä noihin kahteen naapurimaahan. Tuntuu vähän absurdilta ajatus, että toinen maa on puolen tunnin juna- tai bussimatkan päässä. Itse asiassa Belgian rajalle on tästä kämpiltä alle kolme kilometriä, eli kuten ystäväni ilmaisi, sama matka kuin hänen Jyväskylän kodistaan yliopiston kirjastolle. Täällä päin asuville on varmasti ihan normaalia ylittää maiden rajoja vaikka autolla, mutta Suomen etäisyyksiin tottuneena saan kyllä itse maasta toiseen siirtymisestä edelleen kiksejä. Pienet on ilot.

Viime perjantaina pääsin osallistumaan paikallisille "sitseille". Tapahtuman nimi on Cantus, ja ideana on istua pitkissä pöydissä, juoda paljon olutta, laulaa lauluja lauluvihosta, ja kuunnella edessä olevia tyyppejä, jotka hallitsee ja valvoo sääntöjä. Kuulostaa hyvin paljon sitseiltä, mutta ei tuntunut niiltä kovinkaan paljon. Laulut eivät olleet tuttuja helan gåreja tai pohjolan pitoja (luonnollisesti), vaan Carly Ray Jepsenin Call Me Maybe ja Maroon 5 This Love. Tosin kyseisen Cantuksen teema oli Back To High School, jolla todennäköisesti oli vaikutus laulettuihin lauluihin. Joka tapauksessa jokaisen laulun kohdalla tuli nousta seisomaan ja laulun jälkeen oli ainoa aika kun sai juoda (ja olutta oli käytännössä niin paljon kun sai kurkusta alas). Loppuvaiheessa tilanne luonnollisesti eskaloituu aika paljon, kun sata ihmistä on samassa huoneessa. Itse en oikeastaan nauttinut kyseisestä tapahtumasta paljoakaan (en varsinkaan seuraavana päivänä), ja sitä oli hypetetty etukäteen aivan liikaa, mutta taas ollaan kokemusta rikkaampia.

Tällä viikolla opinnot on painaneet taas päälle, mutta lauantaina ja sunnuntaina lähdetään kiertämään muutama kaupunki Belgiassa. Alunperin olin ajatellut jättää kyseisen reissun tekemättä, mutta kyllä mä haluan nähdä tuota viereistä maata vähän Liègeä ja Brysseliä (jossa en oo btw vielä päässyt käymään...) enemmän. Tervetuloa siis aikaiset herätykset tänä viikonloppuna! Niihin en olekaan ehtnyt tottua, kun koulussa tarvitsee käydä vain maanantaisin ja torstaisin, ja silloinkin tutoriaalit on klo 11-13. That's the dream.

Discover Holland -weekend

Viime viikonloppuna kierrettiin muutama Alankomaiden kaupunki läpi. Käytiin sellaisissa paikoissa, kuin Kinderdijk, Delft, Rotterdam, Utrecht ja Volendam. Oli ihan mahtavaa nähdä eri paikkoja täällä, kun omat kokemukset rajoittuivat kuitenkin Amsterdamiin ja Maastrichtiin. Nyt on toisaalta myös sellainen olo, että voi hyvillä mielin alkaa matkustella muissa Euroopan maissa, koska Hollantia on jo nähty oikein sopivasti. Rotterdamiin haluaisin kuitenkin vielä palata vaihdon aikana, kyseinen kaupunki poikkesi todella paljon kaikesta muusta täällä (kuvat 3-5).

Tällä hetkellä ei ole oikeastaan muuta kerrottavaa. Päivät kuluu edelleen järkyttävän nopeasti, ja kohta onkin ensimmäinen kuukausi takana (eli 20% koko vaihdosta, eii), ja tuntuu ettei ole saanut tehtyä vielä juuri mitään, mitä haluaisi. Koulutehtävät painaa päälle, ja niitä pitäisi tälläkin hetkellä tehdä, mutta sen sijaan päädyin selailemaan viikonlopun kuvasaldoa ja kirjoittelemaan blogia. Käyhän se näinkin, vaikka yöhommiksi taitaa (taas) mennä. Joka tapauksessa fiilis on hyvä, vaikka ulkona sataakin kolmatta päivää putkeen. Näillä taas eteen päin.

Kipeilyä, opiskelua ja karaokea

Ihan uskomatonta, miten nopeasti aika kuluu täällä, vaikka en tällä viikollakaan ole saanut oikein mitään järkevää aikaiseksi. Maanantaina opiskelut alkoivat, ja ostin vihdoin polkupyörän. Muuten se, ja pari seuraavaakin päivää meni vielä lähinnä sängyssä makoillessa, koska flunssa tuntui vielä niin vahvana, eikä millään viitsinyt riskeerata jälkitautien saamista. Torstaina oli jo hyvä olo, ja silloin pääsikin pitkästä aikaa (on se muutama päivä pitkä aika) pyörähtämään ulkona. Oli kyllä vaihteeksi ihan uskomattoman hauskaa, vaikka kyseessä oli karaoke-bileet, jotka loppui jo kahdelta. Jos muuten lähtee vertailemaan bileitä täällä ja Suomessa, niin päällimmäinen fiilis on se, että vaikka alkoholi on täällä halpaa (1,5€ tuoppi baarissa, ~0,45€ kaupassa), niin sitä ei tule juurikaan edes juotua, kun on niin hauskaa muutenkin. Myös aloittelut on aika rentoja, eikä mitään pullo viinaa tunnissa -tyylisiä. Ainakaan aina. Yhdet etkot täällä tuli kyllä turvamiehet keskeyttämään, vaikka oli oikeasti ihan rauhallista. Kuulemma siinä tilassa missä oltiin, sai olla maksimissaan 20 henkeä, ja meitä oli kyllä useampi kymmenen ylimääräistä. :D Ilmeisesti piti ottaa heti luulot pois, että täällä voisi mitään bileitä järjestää...

Asun tosiaan täällä Maastrichtissa vaihtareille tarkoitetussa Guesthousessa, joka on kyllä aika kallis, mutta oli kaikkein helpoin varata ja itse asun vielä tässä päärakennuksella, joten sijainti on käytännössä täydellinen. Mulle sattui vielä ihan hyvä käytäväkin täällä, koska tää on ainakin toistaiseksi ollut todella rauhallinen, toisin kuin tuo viereinen esimerkiksi. Kahden viikon jälkeen en kyllä uskalla edes sanoa mitään enempää, vielähän tämä ehtii tästä lähteä. Uusiin ihmisiin on kuitenkin helppo tutustua täällä, kun keittiötä käyttää lähemmäs parikymmentä henkeä (vielä näyttää yllättävän siistiltä muuten?), ja tutut naamat pyörii monessa paikassa. Ihmiset on täällä ihanan avoimia muutenkin, yhtenä päivänä tällä viikolla poistuin vielä osittain puolikuntoisena kauppaan, ja sen reissun aikana tuli kaksi puolituttua vastaan, josta toisen kanssa sovittiin, että mennään samaa matkaa yliopistolle seuraavana päivänä ja toinen kutsui juomaan jotain lämmintä juomaa sen kotimaasta, parantaa kuulemma flunssan :D

Kelit ei ole olleet niin huonoja kuin odotin. Lämpöä on ihan mukavasti, useimmiten +5-10 astetta. Vettä on tälläkin viikolla tullut useamman kerran, mutta sateet on lähinnä sellaista pientä tihkuttelua, eikä mitään rankkasateita. Tällä viikolla aurinkokin on paistanut pariin otteeseen, niin uskomattomalta kuin kuulostaakin. Conversetkin sai korkata tänä vuonna huomattavasti aikaisemmin kuin muina vuosina, kyllä kelpaa. Hetkittäin kaipailen Suomen lumikinoksia, mutta pakkasta ei ole yhtään ikävä.

Tänään ohjelmassa olis yrittää tutustua kaupunkiin ja pyöräilyreitteihin vähän paremmin, ja lisäksi pitäisi valmistautua hiukan huomiseen koulupäivään. Opiskelukaan ei tunnu niin pahalta, kuin etukäteen odotin. Täällä on vähän erilainen opiskelutapa (PBL - Problem Based Learning), kuin mihin Suomessa on totuttu, joten oikeastaan odotin jotain paljon pahempaa, kuin miltä työmäärä nyt näyttää. Mulla on nyt vain yksi 6,5 nopan kurssi käytävänä tässä jaksossa, ja luennot (tai ns. tutorial-tapaamiset) on maanantaina ja torstaina 11-13. Itse nuo tapaamiset ei paljoa aikaa siis vie, mutta itsenäistä työtä niiden välillä täytyy kyllä tehdä jonkin verran: yleensä on useampi pitkä artikkeli luettavana seuraavalle kerralle, ja mahdollisesti myös kirjoitettavia tehtäviä. Lisäksi tapaamisissa odotetaan aktiivista osallistumista keskusteluihin aiheesta, mikä ei todellakaan ole mulle mitenkään helppoa, mutta eiköhän se tästä hiljalleen lähde luonnistumaan. Ainakin tuo kurssi, mitä käyn tällä hetkellä tuntuu ihan todella mielenkiintoiselta. Täytyy avata tuota opiskelutapaa vielä tarkemmin, kunhan pääsee siihen itsekin vähän paremmin sisälle.

Elämäni sekavin viikko

Nyt on ensimmäinen viikko saatu päätökseen täällä Maastrichtissa. Viime viikon lauantaina lensin Amsterdamiin, vietin siellä pari päivää, ja maanantaina siirryin junalla tänne. Junamatka menikin oikein mukavasti siihen asti, kun yhtäkkiä piti vaihtaa junasta bussiin loppumatkan ajaksi, sillä joku oli ilmeisesti hypännyt junan alle. Eli positiivisesti lähti viikko käyntiin, mutta tästäkin selvittiin.

Kun saavuttiin määränpäähän (aivan liian myöhään luonnollisesti), kamat ehti jättää vain pikaisesti kämpälle ja ensimmäiset vaihtaritapahtumat jo alkoivat. Ja ne onkin jatkuneet tähän päivään saakka, vaikka itse skippasinkin pari päivää, koska onnistuin saamaan kivan flunssan tähän väliin. Huomenna olisi aloitettava opinnot ihan virallisesti, tähän viikkoon kuului vain pari pakollista introduction-päivää, joilla selitettiin yliopisto-opiskelusta täällä, ja muutenkin juttuja koko kaupungista. On jännä nähdä, miten opinnot lähtee täällä käyntiin, kun opetustapa on aivan täysin poikkeava siitä, mihin Suomessa ollaan totuttu. Mutta kyseisestä aiheesta lisää ehkä joskus myöhemmin, kun sen pääsee käytännössä kokemaan.

Yleiset fiilikset Alankomaista ja täällä olemisesta ovat kyllä toistaiseksi ainakin erittäin positiiviset. Oikeastaan olo on ollut parempi, kuin Suomessa pitkään aikaan, ja on kiva huomata, kuinka ihan itsekseenkin pärjää, eikä niihin uusiin ihmisiin tutustuminen niin hankalaa ole. Pari kertaa ollaan päästy jo kokemaan sateita täällä, ja taivas on suurimman osan ajasta harmaa, mutta lämpötila huitelee siellä +10 asteen tienoilla, joten ei ole säätilakaan tuntunut pahalta. Lunta en kaipaa, enkä ainakaan vielä mitään muutakaan Suomesta. Olo on hyvin seesteinen ja onnellinen, vaikka tuntuu, että tän viikon aikana koko elämä on kääntynyt ihan täysin ympäri. Kaikki on tällä hetkellä hyvin sekavaa, ja olen edelleen ihan täysin hukassa tässä kaupungissa ja kujen Google Mapsin avulla, mutta eiköhän se tästä hiljalleen ala selkiytyä!